Karate lajina
Karate on monipuolinen ja turvallinen kamppailulaji, jota on mahdollista harrastaa hyvässä seurassa alle kouluikäisistä pitkälle eläkeikään. Hämeenlinnan Karateseurassa harjoiteltava karaten tyylisuunta on Wadoryu. Harrastajalähtöisessä valmennuksessa on myös mahdollista tarvittaessa huomioida mahdolliset fyysisen rajoitteet yksilöllisesti. Karateharjoituksissa kehitetään säännöllisesti lajitaitojen lisäksi harrastajien liikkuvuutta, peruskuntoa ja yleistaitavuutta siten, että harjoittelu tapahtuu jokaisen omista lähtökohdista. Tällä saavutetaan jokaisen kehittyminen, vaikka esimerkiksi peruskunnossa tai liikkuvuudessa saattaa olla harrastajien välillä paljonkin eroa.
Lähtökohtien lisäksi myös harrastajien tavoitteet vaihtelevat joskus paljonkin. Yksi lajimme paras puoli on monipuolisuus, laji mahdollistaa kansainvälisen kilpailu-uran tavoittelun joko katassa (liikesarjat) tai kumitessa (ottelussa) tai sitten ainoastaan omasta kunnosta huolehtimisen tai ehkä itsepuolustustaitojen kehittämisen.
Kaikkien kamppailulajien voidaan sanoa pohjimmiltaan tähtäävän mahdollisimman hyvään tulokseen kamppailussa joko kilpakumppania vastaan kilpailuissa, tai vaikka itsepuolustustilanteessa yllättäen käsiksi käynyttä hyökkääjää vastaan. Karatessa opetuksessa lähdetään monesti kehon hallinnan kehittämisen kautta suuremmista liikkeistä edeten pienempiin. Vyöarvoissa edetessä ja kokemuksen kasvaessa karateka pystyy tuottamaan siis pienemmillä ja huomaamattomimmilla liikkeellä enemmän tehoa.
Aloitusvaatimukset
Karaten aloittaakseen ei tarvitse olla notkea tai hyvässä kunnossa. Nämä ovat juuri niitä ominaisuuksia, jotka kehittyvät hyvässä ja hauskassa harrastuksessa lähes huomaamatta. Karatessa harjoitellaan avojaloin, joten esimerkiksi ihokontaktin kautta tarttuvat ihosairaudet voivat estää harrastuksen aloittamisen.
Kilpaileminen
Karate on myös kilpailulaji, jossa on mahdollista kilpailla katassa eli liikesarjoissa sekä kumitessa eli ottelussa. Kilpailu ei kuitenkaan ole välttämätöntä ja jopa junioriryhmistä valtaosa harrastajista ei kilpaile aktiivisesti ja suuri osa ei edes koskaan. Aikuisista kilpailijoita löytyy vielä harvemmasta harrastajasta.
Karaten kolmen koon sääntö: Kihon Kata Kumite
Karaten voidaan sanoa muodostuvan kolmesta osa-alueesta, joita yhtäkään ilman lajiltamme puuttuisi pohja. Voisikin sanoa, että karate on kolmijalkainen pöytä, jonka jalat ovat kihon, kata ja kumite; Jos yksi jalka puuttuu tai se on selkeästi muita heikompi (lyhyempi), niin pöytä ei pysy pystyssä. Toisaalta pieni ero ei saa vielä pöytää heilumaan, vaikka pinta olisikin hieman vino.
Kihon
Kihon, eli perustekniikkaharjoittelu pitää sisällään lyönti-, potku- ja torjuntatekniikoiden harjoittelua ilman harjoituskaveria tai muuta kohdetta, kuten potkutyynyä. Kihon harjoittelussa on mahdollista keskittyä kehittämään aluksi yksinkertaiselta vaikuttavan tekniikan eri osia siten, että tuloksena esimerkiksi lyöntitekniikassa on mahdollista hyödyntää tehokkaasti painovoimaa, liikenopeutta sekä koko kehon oikea-aikaista rentouttamista ja tuottamaa voimaa mahdollisimman tehokkaan tekniikan aikaansaamiseksi.
Monet jo eläkeikäiset japanilaiset karateopettajat, joille karate on enemmänkin elämäntapa, aloittavat jokaisen päivänsä lyhyellä kihon harjoittelulla, joka myös toimii kehoa huoltavana ja kuntoa ylläpitävänä aamujumppana.
Kata
Kata on yksi karaten kilpailumuoto, jossa ilman vastustajaa suoritetaan liikesarja, joka pitää sisällään lyöntejä- potkuja- ja torjuntoja. Kilpailussa kilpailijoiden suoritukset arvostellaan usean tuomarin toimesta ja voittaja valitaan lippuäänestyksellä.
Kilpailutoiminnan ulkopuolella kata on myös erittäin tärkeä osa karatea. Kata tarkkaan määrätyin tekniikoin on tapa oppia mahdollisimman tehokas kehonkäyttö jokaiseen mahdolliseen suuntaan tarjoten harrastajalleen kyvyn toimia lähes automaattisesti hyökkäystä vastaan, joka ei aina tule suoraan edestäpäin. Katat ovat myös tekniikkakirjastoja, joista löytyy usein esimerkiksi kaato- ja lukkotekniikoita, vaikka aloittelijasta kata saattaakin ensin näyttää koostuvan pelkästään lyönneistä, potkuista ja torjunnoista.
Kumite
Kumite on karaten toinen kilpailumuoto, jossa otellaan vastustajan kanssa lyönti-, potku- ja kaatotekniikoin. Kilpailuissa noudatetaan tarkkoja sääntöjä jotka poikkeavat hieman ikäluokasta riippuen. Päähän kohdistuneiden tekniikoiden tulee kuitenkin olla aikuisillakin niin kevyitä, että vastustaja ei vahingoitu. Myös osa kaatotekniikoista on rajattu vaarallisuuden vuoksi pois ja hyökkäyksiä niveliin ja vyötärön alapuolelle ei sallita.
Kumite tarkoittaa kilpatoiminnan ulkopuolella harjoituskaverin kanssa suoritettavaa harjoittelua, joka voi olla ennalta määrätty, osittain sovellettu tai kokonaan sovellettu vapaampi ottelu. Kumite on käytännössä kihon ja kataharjoittelussa opittujen taitojen soveltamista vastustajaan, joka liikkuu ja toimii itsenäisesti.
Yhdessä tehtävässä harjoittelussa vauhti ja kontakti määräytyy aina harjoituskaverin mukaan. Parin kanssa tehtävässä harjoittelussa kehitetään etäisyyden hallintaa, harjoitusvastustajan toimintaan reagoimista, käytössä olevan tilan sekä oman että vastustajan liikkeen hallintaa. Parin kanssa tehtävän harjoittelun lähtökohtana on toisen kunnioitus ja sopivan nopeuden ja voimankäytön löytäminen, jotta harrastaja kehittyy parhaalla mahdollisella tavalla.
Kumiteen lasketaan myös välineharjoittelu, jossa on mahdollisuus hakea turvallisesti maksimaalista tehoa jokaiseen suoritukseen esimerkiksi potkutyynyyn tai pistehanskaan kohdistettuna.
Teksti: Jani Mantere
