Vyön väri kuvaa harrastajan harjoittelun määrää, mitä enemmän harjoittelee, sitä "likaisemmaksi" vyö tummuu. Tämä ei siis tarkoita pelkästään harjoituksissa käytyä määrää. Vyö tummuu nopeammin kovassa työssä, mutta saattaa pysyä aivan puhtaana "rauhallisessa" työskentelyssä vaikka käytetty aika olisikin sama.
Tämä esimerkki on myös vastaus kysymykseen, miksi vyöarvot eivät varsinkin nuoremmilla junioreilla aina vaihdu päätä huimaavaa vauhtia. Tämä on yksi asia, jonka oppiminen karatessa voi osoittautua elämässä hyvinkin merkitykselliseksi.
Vyökokeisiin valmistautuminen
Vyökoe on tilaisuus, jonka tarkoitus on varmistaa harrastajan olevan valmis jatkamaan koulutusohjelmassa seuraavalle tasolle. Vyöarvojen välisissä eroissa on kyse huomattavan paljon enemmän muusta, kuin uusien tekniikoiden muistamisesta.
Miten vyökokeeseen pitäisi valmistautua?
Harjoituksissa opettamisesta vastuu on valmentajalla. Vastuu oppimisesta on harrastajalla.
Tämä tarkoittaa sitä, että valmentaja voi huijata ryhmän tekemään oikean suuntaisia asioita ja toistoja ryhmänä, mutta henkilökohtaisen palautteen mukaisia korjauksia ei usein ole mahdollista vahtia monien toistojen ajan. Aina välillä harrastaja pystyy korjaamaan asian hetkeksi, mutta heti huomion siirryttyä palaa toistamaa vanhaa. Tämä on ymmärrettävää jos takana on esimerkiksi raskas koulupäivä, valvomista tai esimerkiksi hieman liian kevyt ruokailu. Varsinkin iän ja vyöarvon kasvaessa harrastaja pystyy nopeuttamaan omaa etenemistään määrällisesti jopa pienemmällä toistomäärällä jos toistetaan oikeita asioita.
Milloin seuraavaan vyökokeeseen tulisi alkaa valmistautua? Oikeasti seuraavaan kokeeseen olisi hyvä alkaa valmistautua heti edellisen kokeen jälkeen, tämä ei tarkoita, että omasta saavutuksestaan ei saisi rauhassa nauttia. Ennemminkin kyse on siitä, saatu vyökoepalaute suoritetusta vyöstä pitää yleensä sisällään asioita, joita kannattaa huomioida heti omassa harjoittelussa. Lisäksi harrastaja, joka tietää ja muistaa seuraavan vyökokeen tekniikat mahdollisimman aikaisin, pääsee harjoittelemaan vaativia tekniikoita laadukkaammin.
Mitä tummempaa vyötä harrastaja tavoittelee, sitä enemmän tavoitteen saavuttaminen vaatii itsenäistä työtä. Vyöarvosta riippumatta omatoimisesti harjoiteltuja asioita tulisi aika usein näyttää valmentajille vaikka ennen harjoitusta, jotta vältyttäisiin väärien toistojen tekemiseltä.
